Keväällä 2016 syntymäpäiväjuhlilla Kekkilän kylätuvassa kalastuskunnan puheenjohtaja tuli juttelemaan ja kysyi, että tiedänkö minä miten ja milloin Saarijärven Pyhäjärven syvyydet ja syvyyskäyrät on oikein mahdettu mitata, kun ne tuntuvat olevan kovin epätarkkoja.  Sanoin, etten tiedä, ja  ehdotin, että voisimme porukalla ottaa selvää ja laittaa samalla syvyystiedot kuntoon.

Tätä ennen oli sattunut pari asiaan vaikuttavaa tapahtumaa:

• Kesällä 2015 näin ystäväni veneessa kaikuluotaimen, ja ajattelin, että siinäpä hauska laite.

• Vähän myöhemmin luin artikkelin vuoden 2014 vetouistelun SM-kisoista, jossa 132 kolmen hengen miehistöä risteili veneillään kaksi päivää pitkin Puruvettä.  Mietin kaikkea sitä kaikuluotausdataa, joka kilpailun aikana miehistöjen silmien edessä on vilissyt, ja miten hyvän kartan Puruveden pohjasta sen perusteella olisi voinut tehdä.  Lisäksi yritin tehdä päässälaskuja: (132 * (vene + kaikuluotaimet)) + (400 henkeä * 30 tuntia * tuntipalkka)) = , mutta suuret luvut tuottivat virheen: €€€€€€€.  Artikkelista kuitenkin selvisi, että luotauslaivueen liikuttamiseen oli tarvittu noin 2000 kiloa kalaa, enimmäkseen haukea, mikä tuntui kohtuulliselta korvaukselta mittaustiedoista, jotka nyt tosin heitettiin laidan yli.

Kesällä 2016 hankin sitten kaikuluotaimen ja ohjelmistoja, ja soutamalla 50 kilometriä keräsin testiaineistoa yhden neliökilometrin koealueelta.  Tulos vaikutti kelvolliselta ja vakuutti kalastuskunnan puheenjohtajan, joten kesällä 2017 on tarkoitus todellakin luodata Pyhäjärvestä ainakin 20 neliökilometrin suuruinen Pyhähäkin kalastuskunnan alue.  Koska 20 * 50=1000 km, niin ensi kesänä luotain asennetaan moottoriveneeseen.

Perätuupparista huolimatta syvyystietojen käsittely on paljon nopeampaa kuin niiden kerääminen.  Koska ohjelmistot nyt joka tapauksessa oli jo hankittu, niin ajattelin, että dataa kyllä ehtisi käsitellä enemmänkin, jos sitä vain olisi tarjolla.  Siitä syystä aloin hahmotella mielessäni joukkoistettua palvelua, joka ottaisi vastaan kansalaisten keräämiä syvyystietoja ja kokoaisi niistä yhtenäistä avointa syvyystietokantaa.    Tämän hahmotelman nykytilanteeseen voi tutustua sivustolla http://syvyyskartta.fi.

Interaktiivinen 3D-malli koealueesta avautuu selaimelle tästä (vaatii OpenGL-tuen selaimelta),  Maastokartan ja kansalaisten syvyystietoja voi verrata klikkaamalla kuvaa syvyyskäyrien päällä.

Syvyyskartta.fi on Kansalaisen maastotietokannan (KMTK-Kansa) pilottina, ja se toteuttaa projektin tavoitetta "Selvitetään, voiko joukkoistaminen tuottaa käyttökelpoista tietoa Kansalliseen maastotietokantaan jatkuvasti ja pystytäänkö näin parantamaan kohteiden ajantasaisuutta ja laatua".

Täyttääkseen toiveen jatkuvasta tiedontuottamisesta Syvyyskartta.fi tarvitsee syvyystietoja muualtakin kuin vain Pyhähäkin kalastuskunnalta.  KMTK:n pilottina oleminen toivottavasti lisää ihmisten luottamusta hankkeeseen ja rohkaisee lokitietojen jakamiseen.  Samalla se asettaa haasteen myös KMTK:n puolelle: jos selviää, että joukkoistaminen tuottaa käyttökelpoista tietoa, niin jatkossa kansalaiset varmasti odottavat, että tietoja todella käytetään  kohteiden ajantasaisuuden ja laadun parantamiseen.