Mitä laitteita tarvitaan?

Yksinkertaisinta syvyystietojen keruu on laitteella, johon on yhdistetty GPS-paikannin ja kaikuluotain.  Kaupoissa näitä myydään nimellä "kaikuluotain/karttaplotteri", ja niiden hinnat alkavat noin 300 eurosta.  Syvyystietojen mittaamiseen ei tarvita karttapohjaa, mutta jos karttaplotterin ostaminen ilman karttaa tuntuu hölmöltä, niin Suomen järvikartasta saa varautua maksamaan reilut 200 euroa lisää.  Luotaimen merkillä ja mallilla ei ole juuri väliä, samanhintaiset laitteet ovat yleensä osapuilleen yhtä hyviä ominaisuuksiltaan.  Muistikorttipaikka on kätevin tietojen tallentamiseen ja niiden siirtämiseen, mutta kaapelillakin selviää, kunhan laitteessa vain on mahdollisuus lokitietojen tallentamiseen.  Varmista tämä myyjältä laitetta hankkiessasi.

Näppärä henkilö pystyy koostamaan käyttökelpoisia lokitietoja myös pelkästä kaikuluotaimesta, jossa ei ole GPS:ää, ja erillisestä GPS-laitteesta.  Tässä tapauksessa molemmissa laitteissa on oltava NMEA-ulostulo.  Tiedot voidaan yhdistää kaksikanavaisella  tiedonkeruulaitteella eli dataloggerilla, joka liittää GPS-laitteen antaman sijaintitiedon   kaikuluotaimen antamaan syvyystietoon.  Sopiva dataloggeri on esimerkiksi OpenSeaMap-loggeri, joka maksaa Suomeen toimitettuna noin 35 euroa ja todistetusti toimii, eikä sen käyttöönottaminen vaadi kolvausta.  Todella näppärä henkilö voi varmasti rakentaa dataloggerin itsekin esimerkiksi Arduinon tai Raspberry Pi:n pohjalle.

Halpa, työläs, mutta edelleen toimiva menetelmä on mitata syvyydet puntin ja narun avulla joko jäältä tai veneestä.  Lisäksi tarvitaan GPS-laite tai älykännykkä sijaintitiedon selvittämiseen sekä kynä ja paperia dataloggeriksi.