Kalastusluotaimet mittaavat syvyyden perinteisellä kartionmuotoisen keilan lähettävällä anturilla, vaikka laitteessa olisikin erilliset alaskatsovat tai viistokaikuanturit.  Syvyyslukema otetaan matalimmasta, riittävän laajasta alueesta, joka osuu luotauskeilan alle.  Koska korkeammalla lähetystaajuudella keila on kapeampi, niin se antaa tarkemman syvyysmittauksen.  Kun keilan kulma on 60° niin sen kattama alue pohjassa on yhtä suuri kuin veden syvyys, mutta  20° kulmalla vain noin 1/3 syvyydestä.

Jos haluat kerätä tarkkoja syvyystietoja, säädä perinteinen kaikuanturi käyttämään korkeinta sen tukemaa taajuutta.  Usein tämä on 200 kHz.

CHIRP-anturien lähettämässä taajuuspurskeessa on mukana myös laajalle leviäviä matalia taajuuksia.  Tästä on hyötyä kalojen etsimisessä, mutta ei syvyyden mittaamisessa, joten jos mahdollista, niin valitse perinteinen kiinteä taajuus CHIRP:in sijasta syvyyden mittaamiseen.

Humminbirdin anturin keilan leveys 83 kHz:llä on 60° mutta 200 kHz:llä vain 20°

Kuva: Humminbird